Gardner Dozois (ed.): The Mammoth Book of Best New SF 23
syyskuu 19th, 2011 § Jätä kommentti
Lukumerkintöjä kirjan novelleista lukemisjärjestyksessä. Ei välttämättä sisällysluettelon mukaisessa järjestyksessä.
John Kessel: Events preceding the Helvetican renaissance
Näppärä seikkailunovelli, fonttien nimet planeettojen niminä hauska lisä, muuten vauhdikasta vallankumousromantiikkaa ja taitavasti tehtyä toiseuden tuntua – Caslon ja Helvetica tuntuivat todella erilaisilta, ja ajatus ihmiskunnan uudelleenluomisesta, vaikkakin tarpeeton, ei välttämättä ollut perusteeton novellin kannalta. Viihdyttävä, mielikuvitusta kiihottava, hauska.
Robert Charles Wilson: Utriusque cosmi
Epämääräisellä, vaikeasti määritettävällä tavalla tyhmä. Pikkunäppärä, maailmoja syleilevässä spekulatiivisuudessaan naurettavan puolelle livahtava ja päähenkilön tarinan kannalta pikkuporvarillinen. Ei varsinaisesti huono, mutta syvällisesti epätyydyttävä.
Steven Gould: A Story, with beans
Romanttinen, pienimuotoisella tavalla kaunis.
Karl Bunker: Under the shouting sky
Pari päivää lukemisen jälkeen en enää muista mistä tämä kertoi… ai niin, tämä juttu. Ei huono, ei erityisen mieleenjäävä.
Maureen F. McHugh: Useless things
Jollain tavalla koskettava tuokiokuva aika uskottavasta lähitulevaisuudesta. Osittain tuntuu siltä, että elämme jo tuolla, pienimuotoisella, arkipäiväisellä tasolla. Kiitettävästi kirjoittaja malttaa olla hehkuttelemalla kehittelemillään potentiaalisilla uhkakuvilla eikä sorru stereotypisointiin eikä demonisointiin, mutta näyttää kyllä ne kohdat, joissa lukija alkaa näin tehdä.
Bruce Sterling: Black swan
Hieno rinnakkaistodellisuuskertomus, vaihtoehtoista historiaa ja nykypäivän politiikkaa ympättynä ihanan todentuntuiseen Italiaan. (Been there, lived there.) Hyvä.
Paul J. MacAuley: Crimes and glory
Avaruusoopperadekkari, muukalaisia ja madonreikiä. Diilereitä ja salaliittoja ja katkera dekkari. Jahti tunnetun maailman ääriin ja pidemmällekin. Huu, hieno juttu, jonka ainoa ongelma oli MacAuleylle tyypillinen henkilöhahmojen latistuminen kertomuksen edetessä. (Ks. The Quiet War) En itse oikein ymmärrä miten hän sen tekee, mutta alussa kiinnostavat, moniulotteiset hahmot menettävät aina kertomuksen kuluessa särmiään ja tyypittyvät liiankin.
(…jatkoa seurannee…)
Alexander Irvine: Seventh Fall
Postapokalyptinen kertomus luhistuneesta Amerikasta, jossa kirjoja polttavat uskonnolliset kiihkoilijat tuhoavat jäänteitä menneen kulttuurin tuotteista ja yksittäiset bibliofiilit koittavat henkensä uhalla suojella aarteitaan. Päähenkilölläkin on oma missionsa. Ihan kuin olisi lukenut tällaista ennenkin? Ei huono, muttei erityisen hyväkään.
Dominic Green: Butterfly Bomb
Tiivis, vauhdikas kertomus, tyyliltään ehkä hieman Linnunradan käsikirja liftareille –suuntaan vivahtava tiettyine lähes absurdeine tilanteineen, mutta kiehtova ja outo kertomus. Oikein mainio siinäkin mielessä, että sisältö, tyyli ja pituus sopivat toisiinsa. Tämän voisi lukea uudestaankin.
Vandana Singh: Infinities
Alkuluvut ja niiden jahtaaminen esiintyy suht’ usein teemana kirjallisuudessa, ja niin nytkin. Tapahtumapaikka vain on Intia epämääräisessä lähimenneisyydessä ja konteksti hindujen ja muslimien välinen välillä hyvinkin väkivaltainen vihanpito. Päähenkilö taas on vanha matematiikan opettaja, joka vanhoilla päivillään onnistuu siinä missä elämä esti häntä onnistumasta nuorempana. Robert Holdstock -tyyppinen kertomus fatalistisine pohjavireineen, mutta kaunis yhtäkaikki.
John Barnes: Things Undone
Tämä on niin hieno! Uskottava ja järjellinen aikamatkustusjuttu, jota ei tee mieli heittää heti seinään vaan joka säilyttää kiehtovuutensa loppuun asti. Periaatteessa mennään tasolla Ray Bradburyn Ukkosen jyrähdys ja siitä tehty elokuva, mutta koska tarinaa ei kerrota aikamatkustajien näkökulmasta vaan tekstin on enemmänkin dekkari, pääosassaan jonkinsortin aikasalapoliisit jotka jahtaavat aikamatkaajia, homma toimii.
Jay Lake: On The Human Plan
Taas yksi postapokalypsia, harmittoman viihdyttävä jossa taas yhteiskunnan romahdusta peilataan yhden henkilön kohtalon ja surun kautta. Nää on niin nähty, vaikka ihan ok novelli tämäkin on.